23. syys, 2017

Positiivista puhetta negatiivisen sijaan-

Olin mukana risteilyllä jossa paikalla paljon tuttuja ihmisiä. Eilen illalla ja tänään päivällä juteltiin kaikenlaisista asioista. Jo tämän päivän aikana mietin sitä mikä saa meidät ylläpitämään negatiivista puhetta? Siitäkin huolimatta että esim. aivotutkimus on osoittanut negatiivisen puheen lisään stressihormonin erittymistä aivoissa. Mieleeni tulee esim Eric Bernen esittämät ajatukset peliteoriuaa kuvaavassa kirjassaa Games People Play. Hän nimeää ns. terveyskeskuspelin. Tässä pelissä joku aloittaa kertomalla omasta vaivastaan Seuraava puhuja lisää tähän, teemalla ”ei tuo vielä mitään, mutta ...”.oman ”pahemman tarinansa. Ja tämä kierre jatkuu. 

Berne kirjoiottaa myös siitä, että pelit jatkuvat niin kauan kuin osapuolet sallivat sen. ”En halua pelata enää säännöilläsi” -ajatus on edellytys pelin katkemiselle. En tiedä huomasivatko keskusteluun osallistujat tänään sen että jätin itseni ulkopuoliseksi keskustelusta joka käsitteli vain oingelmia, ei ratkaisuja.

Olen aiemminkin kirjoittanut positiivisuuden merkityksestä. Haastajiin itseni ja Sinut seuraavaan. Yritän seuraavan viikon aikana tuottaa tietoisesti ongelmapuheeseen positiivista sisältöä. ”Onpa hienoa että olet selviytynyt noinkin hyvin vaikeasssa tilanteessa. Mistähän se mahtaa johtua?”

En suinkaan tarkoita sitä etteikö ongelmista saisin puhua. Painotan kuitenkin sitä että kun riittävästi tuodaan puheen tasolla esiin positiivisia asioita, ongelmien suhteellinen merkitys pienenee. Joskus tosin käy niinkin että ongelma poistuu kokonaan.

Toivon kommentteja tästä ajatuksesta